perjantai 19. toukokuuta 2017

Miksi? No siksi.

Tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin tähän blogiin:

Mielessäni on kytenyt ajatus, että kirjoittaisin Vuorileijonan varjoon vielä yhden jatko-osan. Se olisi sarjan seitsemäs kirja.

Miksi kirjoittaisin? Ennen siihen oli selkeitä syitä. Tarvitsin rahaa elämiseen, ja sain sitä muun muassa kirjailijan työstä. Enää sitä motiivia ei ole. Lisäraha tietenkin kelpaisi, vaikka minulla onkin eläke, mutta tuottaakseen rahaa kirjan pitäisi saavuttaa kohtuullinen myynti, ja sen takia sitä markkinoimaan tarvittaisiin kustantaja, tai minun pitäisi itse ryhtyä aktiiviseen myyntityöhön. Kustantajaa minulla ei enää ole, ja tuskin saisin sitä ankaralla yrittämiselläkään, sillä nuoria, lupaavia ja innokkaita kirjailijoita on tungokseen asti. Oman tuotantoni markkinoimiseen en jaksa enkä viitsi paneutua.

Tietenkin on se perimmäinen syy, onhan kirja viesti, jonka kirjailija lähettää lukijoilleen. Siinä onkin ehkä syytä riittävästi, vaikka noita lukijoita kertyisi vain kourallinen.

Ja kirjoitinhan jo silloin, kun ei ollut tietoakaan lukijoista. Minulla oli ajatuksia, joita sommittelin kirjalliseen asuun omaksi ilokseni. Ehkä siitä on kysymys nytkin. Fantasiasarjan keskeiset henkilöt olivat viimeisimmässä julkaistussa kirjassa vähän päälle nelikymppisiä. Aina silloin tällöin pohdin, miten heidän elämänsä jatkui.

Pitääkö oikeastaan edes miettiä, miksi kirjailija kirjoittaa? Mitä minä muutakaan tekisin.

---

Noin siis kirjoitin kaksi vuotta sitten. Nyt kauppoihin ilmestyy kohta Vuorileijonan varjo -sarjan yhdeksäs osa, ja suunnittelen seuraavaa. Eikä lukijoiden määrä ole tärkeintä, vaan laatu: minulla on lukijoita, joita kirjojen viesti koskettaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti